Kyky ajatella itse ja tehdä yhteistyötä

Platonin luola on vertaus, jonka voi tulkita monin tavoin. Se kertoo filosofian luonteesta, mutta se kertoo myös maailman ja todellisuuden luonteesta sekä siitä, miten asiat meille ilmenevät.

Luolavertauksen avulla voi tarkastella myös opiskelua ja oppimista
-kyky ajatella itse

-kyky asettaa arvoja, tavoitteita ja päämääriä

-kyky soveltaa tietoa ja ratkaista ongelmia

-kyky hahmottaa kokonaisuuksia

-kyky kommunikoida ja tehdä yhteistyötä

-muista ihmisistä ja luonnosta välittäminen

Ehkä nämä juuri niitä taitoja, joita luolasta vapautunut vanki lopulta oppi? Ehkä filosofiassa harjaantuminen on juuri sitä, että oppii näitä taitoja?

Millaiset asiat kehittävät kykyä ajatella itse?
Esiintyykö lukiossa asioita, jotka pikemminkin estävät kuin kehittävät kykyä ajatella itse?
Miksi olisi tärkeää asettaa arvoja, tavoitteita ja päämääriä?
Millaiset asiat kehittävät kykyä soveltaa tietoa ja ratkaista ongelmia?
Mitä voisit tehdä, jotta oppimisit soveltamaan oppimaasi tietoa?
Millaiset asiat kehittävät kykyä hahmottaa kokonaisuuksia?
Mitä voisit tehdä kehittyäksesi tässä taidossa? -                                                                             

Miksi kyky kommunikoida ja tehdä yhteistyötä olisi tärkeää?
Kuinka hyvin nämä taidot ovat sinulla hallussa?
Millaiset asiat kehittävät kykyä kommunikoida ja tehdä yhteistyötä?
Millaiset asiat kehittävät muista ihmisistä välittämistä ja luonnosta välittämistä?

 Oppilaiden koealuuen määrä on lukiossa suuri ja kaikki kokeet ovat samalla viikolla, joten aikaa aineiden syvempään ajatteluun ei riitä. Asiat on lähinnä pakko opiskella ulkoa, eikä näin pohdiskeluun voi jäädä millään aikaa. Joillakin on tapana opetella koeviikon asiat päivä ennen koetta, eikä ole tottunut syventymään asiaan jo esimerkiksi ennen, kun tunnilla käydään asiaa läpi. Kun tunneilla kun juuri on pääsemässä perille mistä puhutaan, pystyy ehkä liittymään jo keskusteluun ja antamaan omia mielipiteitä, on mentävä taas seuraavaan asiaan. On totta, että jos tunnilla käytäisiin asiat hitaammin ei aika riittäisi millään käymään kolmessa vuodessa kaikkia asioita läpi, mutta aineiden syvempään ajatteluun/soveltamiseen jäisi oppilaalla kumminkin huomattavammin enemmän aikaa ja arvosanatkin todennäköisesti nousisisvat. Pyrin lukemaan esimerkiksi koealueiden alueita aiemmin kuin päivä ennen koetta, jotta pystyisin myös ajatella asiaa, enkä vain jättämään asiaa muistiin kahdeksi päiväksi, eli ulkoa opetteluksi. Mutta uutta tietoa tulee kumminkin suuri määrä pienessä ajassa, osa alueesta jää jokatapauksessa koeviikolle vielää opeteltavaksi.

      
Opiskelijan on tärkeää ja hyödyllistä asettaa elämälleen joitakin arvoja, tavoitteita ja päämääriä. Ne auttavat hahmottamaan maailmaa ja pysymään mukana sovituissa asioissa. Asettamalla itselle pieniäkin päämääriä, saa erilaiset tehtävät paremmin hoidettua ja ajallaan valmiiksi. Tulevaisuuden kannalta tavoitteiden tekeminen on tärkeää. Ilman tavoitteita ei välttämättä saa aikaiseksi mitään, ja haaveet saattavat kaatua. Esimerkiksi lupaamalla itselle saada jonkun tietyn asian hoidetuksi tiettyyn päämäärään mennessä, saa ehkä tekemään tehtävän nopeammin. Lukiota käydessä on hyvä asettaa itselle tavoitteita muun muassa numeroiden suhteen, jotta niiden toteuttaminen olisi helpompaa.

    
Asioiden pohdiskeleminen yksin tai kavereiden kanssa on usein tapa, joka auttaa ratkaisemaan epäselviä kohtia tai muita ongelmia. Oppitunneilla tätä käytetään vähän, mutta olisi hydöyllistä jos ryhmäkeskusteluja käytäisiin enemmän. Siinä jokaisen ajatuksen tulevat helpommin esille ja ongelman ratkaiseminen helpottuu huomattavasti.

      
Lukion oppitunneilla opettajat antavat lähinnä kappaleeseen kuuluvat tehtävät tehtäväksi kotiin. Vastaukset löytyvät kuitenkin pääosin kirjan kappaleesta ja näin omaa mielipidettä tai pohdiskelua syvemmin asiaan ei tarvitse tai sitä ei edes haluta ollenkaan. Tottakai voi miettiä mitä mieltä itse on asiasta, mutta vaikka kokeessa ei hyväksytä omia mielipiteitä, ellei niin erikseen kysytä.

      
Kokonaisuutta voi ajatella monella eri tavalla. Jakamalla käsiteltävän kokonaisuuden osiin, on sitä helpompi hallita (esim. mind map). Erilaisia pienempiä paloja kirjoittamalla muistiin voi ne jäädä myös visuaaliseen muistiin. Joillekin kokonaisuuksien hahmottaminen on vaikeaa. Esimerkiksi kokeessa ainetta kirjoittaessa ei välttämättä muista asiasta kuin ykittäisiä asioita, eikä laajalta näkökulmalta ja näin kirjoittaminen jää suppeaksi.

     
 Jos on kokenut yksinäisyyttä tai on ollut kauankin ilman ymärillä ollutta muuta sosiaalista elämää, saattaa ymmärtää paremmin muiden ihmisten tärkeyden. Platonin luolavertauksessa huomaa, kuinka kaikki tämä luonnon ja ihmisten tärkeys tulee esille olessa erossa kauan aikaa luonnonvalolta ja muilta ihmisiltä. Asioista jutteleminen ei välttämättä auta ymmärtämään asiaa, toisin ku itse asian kokeminen. Vertauksesta selviää, että jos jostakin asiasta on erossa kauan aikaa, ei siihen välttämättä pysty niin nopeasti tottumaan takaisin. 

    
Oppiminen perustuu henkilöiden vastavuoroiseen kommunikointiin. Muiden kanssa kommunikointi ja yhteinen työskentely on kaikille tärkeää. Ryhmätöissä ja yhteisissä keskusteluissa kuulee toistenkin osapuolten mielipiteitä, jotka saattavat ehkä muuttaa omaakin mielipidettä ja/tai ymmärtään asiaa paremmin. Jos ihminen ei ole tottunut jo alakoulusta lähtien toimimaan ryhmässä ja tekemään tehtäviä yhdessä muiden kanssa, on ryhmässä toimiminen myöhemmin vaikeampaa.