Jumalan käskyn teoria ja Jumalan olemassaolo

Jumalan käskyn teoria


Aristoteles ajatteli, että paheet ovat liioiteltuja hyveitä, kun hyveiden toteuttaminen epäonnistuu ja näin vääristyvät paheiksi. Luonteen hyveinä Aristoteles piti muun muassa reiluutta, kohtuullisuutta ja ystävällisyyttä. Jumala taas on antanut ihmisille kymmenen käskyä neuvoiksi "hyvään elämään". Raamatun kymmnessä käskyssä kielletään esimerkiksi tappamasta toista, tavoittelemasta toisen omaisuutta tai valehtelemasta, mitä voi verrata Aristoteleen luonteen hyveisiin.


 Raamatussa tuodaan esille myös kultainen sääntö, jossa annetaan ohjeeksi kohdella toisia, kuten haluaisi itseään kohdeltavan. Tämä sama sääntö toteutuu Immanuel Kantin kategorisessa imperatiivissa. Moraaliset arvot on sitä, että yksilö kokee mikä on oikein ja mikä väärin. Jumalateorian mukaan teko on oikein, jos Jumala on sen käskenyt tehdä. Platonin mukaan oikeat teot on sitä, mitä kaikki jumalat rakastavat, eli määrittävät sen hyväksytysti.


 Jumalateoriassa on kaksi suuntausta. Jumalan tahto on moraalinen ja voi näin käskeä tekemään moraalisia tai moraalittomia tekoja, jolloin siitä seuraa moraalisia velvollisuuksia. Toisessa suuntauksessa Jumala ei ole moraalin lähde, seuratessaan moraalilakia. Tällöin voimme olla moraalisia huomioimatta Jumalan käskyjä.


Moraali saa meidät valitsemaan mitä meidän pitäisi tehdä ja jättää tekemättä. Mutta saako moraali vai Jumalan käskyt meidät valitsemaan onko oikea teko oikea teko


Jumalan olemassaolo


On toivottavaa, että jokainen lapsi saa kasvaessaan päättää, mihin uskoo ja mihin ei. Ja että vanhempi ei tyrkyttäisi "väärää" todistusta ja omaa katsomustaan lapselle, vaan antaisi lapsen itse päättää mihin uskoo ja toivoisi uskovan. Jokainen ihminen ei kumminkaan ole varma omasta mielipiteestään Jumalan olemassaolosta, ehkä puuttellisen tiedon ja todistamisen vuoksi.

On olemassa ihmisiä, jotka vastaavat kysymykseen eri tavoilla, onko Jumalaa olemassa vai ei? Uskovaiset ja ateistit vastaavat varmasti eritavalla onko maailman synty, ihmisen teot ja asioiden seuraukset sattumaa, Jumalan luotua vai ihmisten itse valittavissa. Jokaisella on oma mielipiteensä, eikä oikeaa todistusta voi taata. Monet hyväksyvät toisen katsomuksen, eikä pidä sitä pahana. Jumalaan uskovilla ihmisillä on usein paljon uskonnollisita merkityksiä omaan elämään ja uskoonsa. Se saattaa vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, kuten rukoukset, kirkossa käynti, hartaukset., käyttäytyminen, pukeutuminen ja tavat. Harvat ihmiset uskovat samanaikaisesti sekä Jumalaan että evoluutio teoriaan.